Kostamon kyläseura ry
Kostamon kyläseura ry:n (Kostamon kylät ry:n) toiminta-alueeseen kuuluu Patovaara, Perävaara, Kostamo ja Myllykumpu. Kostamon kylät sai Vuoden Lapin Kylä -kunniamaininnan 1997.
Koillis-Kemijärven erämiehet ry
KOSTAMON HISTORIIKKI
KUMMUNKYLÄN KAUPPA: Kostamon ensimmäinen kauppa oli kulkukauppias Paavo Anttilan perustama sekatavarakauppa 1920 luvun alussa. Paavo Anttila oli karannut Uhtualta. Kauppa toimi Wilhelmin kartanon vanhalla puolella Kummunkylässä. Samassa tilassa aloitti Kemijärven Osuuskauppa Nro 9 toimintansa. Ensimmäisenä myymälänhoitajana toimi Helmi Kangas. Kostamossa toimi parhaimmillaan kolme kauppaa. Rakennusta ei ole enää nähtävillä.
ISONVIHAN MUISTOMERKKIKIVI: sijaitsee Sortoselässä, Pahkakummuntieltä Potaskantietä n. 4 km, tien päähän kääntöpaikalle, josta muistomerkille n. 300 m maanlaitaa itäänpäin. Paikassa iso kivi jossa laatta.
WILHELMIN KÄMPPÄ: 1920-luvun alussa ollut savottakartanorakennus, jonka Juhani Malmberg (Vihriälä) myöhemmin osti itselleen, tehdäkseen siitä niittykämpän, joka toimi myöhemmin Kalkiaisjoen kautta tapahtuvan metsä- ja uittotöiden yhtenä tukikohtana. V. 1944 syksynä kämpässä oli Lapin Sodan evakossa muutamia perävaaralaisia karjoineen. Kämppä sijaitsee Kalkiaisjoen varressa Junnikantietä 9 km, josta kääntyy Ahmakummuntie vasemmalle. Tätä tietä 4,1 km ja oikealle kääntyvässä mutkassa kyltti Villen kämppä, josta vasemmalla puolella alkaa merkitty reitti. Kämpälle n. 1 km:n matka.
KOSTAMON KOULU: Kansakoulun rakennushirret oli kunta ostanut Ylikylän puolesta, josta ne uittamalla tuotiin Vuostimon raamisahalle, josta edelleen sahattuna oli uitettu Kariniemeen. Kariniemestä rakennuspuut ajettiin hevosilla Kostamusperän kankaalle. Mainittakoon että sen aikaiset kouluikäiset lapset keräsivät sammalia, jotka kuivattuna ja säkkimaksulla tuotiin rakennuspaikalle. Koulu aloitti toimintansa v. 1928 kolmiopettajaisena ja toimi vuoteen 2005. Nykyisin koulu on yksityisyrittäjän omistuksessa, jota kylän järjestöt saavat käyttää kokoontumisiin.
NUORISOSEURANTALO: Rakennettu v. 1927. Sijaitsee Mäkipirtintien varressa oikealla puolella mäen päällä. Talo on toiminut näihin päiviin asti Nuorisoseuran ja muiden kyläyhdistysten kokoontumis- ja tapahtumapaikkana.
KARINIEMI: Kariniemestä on muotoutunut säännöstelyn myötä kyläläisten virkistymispaikka. Se pitää sisällään vene- ja laivarannat, uimarannan, taukopaikan jota pidetään myös rantatapahtumien tukikohtana. Kariniemi sijaitsee Kummunkyläntien päässä.
PERÄVAARAN HUVIKESKUS: Aikanaan Perävaaran päällä olleen suositun tanssilavan myötä rakennettiin uudempi Perävaaran huvikeskus vuosina 1967-68. Kemijärven työväenyhdistyksen omistuksessa toimiva edelleen suosittu kesäinen tanssipaikka. Tiloissa on toiminut myös yrityksiä, mm. Saloran viritintehdas.